Natalian navanaluinen elämä sanallistuu ronskina ja riehakkaana tohtorin seesteiseksi suunnitellussa kopperossa. Seinältä nostetaan alas ja sitten taas ylös Suukorva-nimistä taideteosta, joka on rakas sekä tohtorille että potilaalle. Temmiin ja tuppeen keskittyvää keskustelua sävyttävät sielu- ja kielitieteet sekä kuva- ja sanataiteen tuntemus. Kerrostushoitoa antava tohtori luottaa väitöskirjansa syventämään ihmistuntemukseensa, mutta Natalia on pidättelemätön. Värikästä kieltä, loistava kirja.