Minulla on tarinan ihmisten kanssa jotakin merkillistä yhteistä. Eräs entinen työtoverini toimi esimiehenä kaatopaikalla. Ainakin yksi ystävistäni harrastaa dyykaamista julkisesti ja toinen mitä ilmeisimmin salaa, mutta yhtä kaikki dyykaa. Ja tunnen monia, jotka tervehtivät minua ”terve perkele”, kuten kirjassakin tapahtuu. Vakoileeko kirjailija minua vai mistä hän kaiken tietää? Tämä iloinen satiiri Aviotärähdys ilahduttaa meitä kaikkia.