Olin tyrmistynyt luettuani tämän kirjastoissa vuodeksi eteenpäin varatun kirjan. Varausmaksu 3€ meni kyllä harakoille. Laila Hirvisaari on yliarvostettu kirjailija - ihmettelenkin, mistä hänen suosionsa on peräisin? Jos tämä kirja edustaa hänen tuotannon tasoaan kirjailijana, hän saa heittämällä elantonsa. Hirvisaari kirjoittaa lapsesta lapsen silmin kuin olisi itsekin kirjailijana kyvyiltään aloittelija tai kioskikirjailija, vaikka on kirjoittanut jo 54 vuotta. Vai alkaako ikä näkyä kirjoittamisessa? Kirjoittamalla koskettavan tarinan lapsesta, kirjoittaja saa paljon anteeksi lukijoiltaan sisällön, tyylin, kerronnan suhteen. Paljon toistoja ja itsestäänselvyyksiä. Lukija miettii, milloin tarina varsinaisesti alkaa. Muttei se ala vaan jauhaa paikoillaan ja päättyy jo ennalta arvattavaan loppuunsa. Kirjaan on yritetty saada historian havinaa muutamalla koskettavalla taustatarinalla, mutta "esitys" on lässähtänyt kyhäelmä. Mikä on se lukijakunta, joka suosii tämän kirjailijan tuotantoa?