Hyppää sisältöön

Iisalmelaisia muusikoita

Sukella iisalmelaisiin säveliin

Iisalmelaisia muusikoita tutuksi tehnyt musiikkipassi oli käytössä kirjastossa vuonna 2016. Kyseisten muusikoiden tuotanto on monipuolista: viihdemusiikkia, rockia, kuoromusiikkia, jazzia, klassista, kuplettia. Iisalmi-musiikkipassi 2016 muusikot: Bablo, Halavatun Papat, Iisalmen Kalevalakuoro, Jaakko Teppo, Jari Kepa Kettunen, Joonas Kokkonen ja Timo Kämäräinen.

Kotiseutukokoelmasta löytyy monipuolisesti myös muuta paikallisten muusikoiden tuotantoa. Tervetuloa tutustumaan.

 

Bablo

Bablo (1968) on artisti, josta on sanottu, että hänen äänensä on kuin unohtumaton taideteos. Bablo eli oikealta nimeltään Marko Junnilainen tunnetaan erityisesti karheasta äänestään. Hän on syntynyt Iisalmessa.

Suomen maata Bablo on iskelmä- ja rocklaulajana kiertänyt jo 1990-luvulta alkaen. Trubaduurina hän on yksi alalla pisimpään toimineista artisteista.

Bablon varsinainen laulajanura sai alkunsa syksyllä 1990 Helsingissä, missä Vexi Salmi kuuli sattumalta hänen lauleskelevan keskustan alueella bluesia itseään kitaralla säestäen. Salmi kuunteli vaikuttuneena nuorta laulajaa ja miehet sopivat tapaamisesta. Tämä kohtaaminen johti aikanaan siihen, että Bablo pääsi levyttämään pari singlelevyä.

Myöhemmin 1990-luvulla Bablo piti muutaman vuoden taukoa. Hän teki kuitenkin uusia sävellyksiä ja sanoituksia, jotka päätyivät vuonna 2001 julkaistulle Taivas sinivalkoinen -albumille. Levyn nimikappaleena kuullaan Bablon versiointi Tom Waitsin Jersey Girlistä. Kappale on tullut tunnetuksi myös samannimisen televisiosarjan tunnusmusiikkina.

Vuonna 2001 Bablo aloitti keikkailun Eero Raittisen, Harri Marstion ja Esa Elorannan kanssa nimellä Kultakurkut. Samaa nimeä kantava albumi julkaistiin tammikuussa 2002. Taivas tanssii on Bablon soolotuotanto vuodelta 2011.  

Laulajantyönsä ohella Bablo on toiminut myös rautakauppiaana. Heavenly Sword-videopelin suomenkielisessä versiossa hän esiintyi ääninäyttelijänä Bohanin hahmossa.

Tuotantoa:

Kauas vuorten taa (1993)
Paikka auringossa (1995)
Onnen poika (1997)
20 suosikkia. Paikka auringossa (kokoelma, 1997)
Taivas sinivalkoinen (2001)
Kultakurkut: Kultakurkut (2002)
Mies joka ei koskaan tanssi (2004)
Taivas tanssii (2011)
Reissumies. Kaikkien aikojan parhaat (kokoelma, 2013)

 

* * *

 

Halavatun Papat

Halavatun Papat -mopokerho syntyi Iisalmessa vuoden 1989 tienoilla miehenikäisten pojankoltiaisten vakaumuksesta ruveta vaalimaan Suomen katoavaa maaseutukulttuuria. Näin luonnehtivat Papat itse omaleimaisella humoristisella tyylillään syntyhistoriaansa sekä toiminta-ajatustaan. Ensimmäinen lause on suora sitaatti Pappojen verkkosivulta.

Musiikkia moporyhmän piirissä ryhdyttiin tekemään vuonna 1996. Papat saivat kutsun tulla esiintymään suoraan MTV:n lähetykseen. Tilaisuutta varten tarvittiin kappale ja näin syntyi ensimmäinen Halavatun Pappa–biisi nimeltään Tanko T-mollissa. YLE kiinnostui ryhmästä, jonka seurauksena tehtiin levytyssopimus vuonna 1997.

Halavatun Pappojen ensimmäinen levy oli nimeltään Nyt männöö hyvin. Toinen levy Ee voe valittaa tehtiin aika pian ensimmäisen jälkeen vuonna 1999. Levyjen myötä yhtyeen toiminta vakiintui ja keikkamäärät kasvoivat. Vuonna 2002 julkaistua Suapumisaekaa myytiinkin jo kultalevyn verran. 

Mopollako tulija? on niin sanottu cover-levy eli sillä Papat esittivät muiden artistien tekemiä kappaleita. Aiheena olivat tietysti mopot ja tietysti laulujen sanat savonnettiin Pappojen suihin sopiviksi. Tämä levy tehtiin vuonna 2004. TURPO julkaistiin 2009 ja Humboogia ja melankolinoo 2011.

Papat toimivat pääasiallisesti yhtyeenä sekä sen lisäksi keikkaa tehdään myös duona. Yhtyeen esiintymisen erikoisuutena humoristisen savolaisotteen lisäksi ovat Tunturi-mopot. Nimittäin niinsanotut pappatunturit. Mopoja käytetään keikoilla liikkumisen lisäksi myös rumpuina varsinkin duokeikoilla. 

Halavatun Pappojen mopotoiminta on vuosien mittaan laajentunut aktiiviseksi elämysmatkailutoiminnaksi. Ryhmä tuottaa esimerkiksi moposafareita joka puolelle Suomea. Ohjelmapalvelu aloitti toimintansa vuonna 1998.

Tuotantoa:

…Nyt männöö hyvin (1997)
Ee voe valittaa (1999)
Suapumisaeka (2002)
Mopollako tulija? (2004)
TURPO (2009)
Humboogia ja melankolinoo (2011)

 

* * *

 

Iisalmen Kalevalakuoro

”Rakkaus lauluun kokoaa Iisalmen Kalevalakuoron naiset yhteen. Esittämisen riemu ja laulujen vahva tulkinta antavat voiman, joka kantaa laulajat läpi vuosikymmenten…”

Yllä oleva lainaus Iisalmen Kalevalakuoron verkkosivulta kertonee kuorosta jotain olennaista.

Kalevalakuoro aloitti toimintansa vuonna 1943 Lottakuorona. Silloin johtajana toimi Helena Riikonen. Lotta-toiminta loppui vuonna 1945 ja kuoro siirtyi Iisalmen Kalevalaisten Naisten alaisuuteen, kunnes se 1950 järjestäytyi Iisalmen Kalevalakuoro ry:ksi. Kuoron logon on suunnitellut Eeva-Liisa Kumpulainen vuonna 1956. Hän on suunnitellut myös Kuoron lipun, joka vihittiin käyttöön 1959.   

Vuodesta 1990 alkaen kuoron taiteellisena johtajana on toiminut dir.cant. Leila Heikkonen. Hänen pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työnsä on nostanut kuoron kansallista ja kansainvälistäkin vertailua kestävälle tasolle. Pitkäaikainen yhteistyö näkyy kuoron jatkuvana kehittymisenä ja rohkeutena tarttua yhä uusiin haasteisiin.

Kalevalakuoro on saavuttanut monia mainittavia sijoituksia kuorokatselmuksissa. Näitä ovat esimerkiksi kultaluokitus Sulasolin laulu- ja soittojuhlilla Kuopiossa 2012, hopealeima 1st Heart of Europe -kansainvälisessä katselmuksessa Saksan Gelnhausenissa 2010, yksi kultaleima Tampereen Sävelen kansainvälisessä kuorokatselmuksessa 2009, ykkösluokitus Porin laulujuhlien kansainvälisessä kuorokatselmuksessa 2007 sekä Tampereen Sävelestä on saatu yksi kultaleima 2005. Iisalmen Kalevalakuoro valittiin Vuoden kuoroksi vuosina 2008 ja 1993.

Kuoron sisällä toimii myös pienyhtyeitä. Pohjan Akat-kvartetti, Sommelo-lauluyhtye sekä Ilmattaret-yhtye ovat niin ikään menestyneet hyvin valtakunnallisten Naiskuoropäivien kilpailuissa.

Iisalmen Kalevalakuoro on tähän mennessä käynyt esiintymässä ainakin Yhdysvalloissa, Kiinassa, Italiassa, Vienan Karjalassa, Saksassa ja Ranskassa.

Tuotantoa:

Rukous (1995)
Suomen Salossa (1998)
Tulipuna (2008)

 

* * *

 

Jaakko Teppo

Jaakko Sakari Teppo (1953) on syntynyt ja kasvanut Iisalmessa. 1981 hän muutti Joensuuhun Pohjois-Karjalaan ja on siitä asti asunut siellä.  Niinpä hänen tuotannossaan, niin musiikillisessa kuin muussakin, painottuvat omien kotiseutujen, Savon ja Pohjois-Karjalan murteet, maaseutukulttuuri sekä seutukuntaiset yhteiskunnalliset aiheet.

Teppo peilaa usein yhteiskunnallisia asioita humoristisen satiirisesti kuvitteellisen Ruikonperän kylän tapahtumien ja sen asukkaiden kautta. Toivo Topi Ryynäsestä, Veikko Römppäisestä sekä Visa P. A. Kottisesta on muodostunut suorastaan ikonisia hahmoja suomalaiseen kuplettimaisemaan.

Ei varmaan ole liioittelua sanoa Jaakko Teppoa koko kansan kuplettitähdeksi. Tai Ruikonperän multakurkuksi. Hän voitti vuosina 1978 ja 1979 Suomen kuplettilaulun mestaruuden ja nimenomaan kuplettilauluperinteestä ja sen ylläpidosta on Tepon keikkatoiminnassa ollut paljolti kyse.

Jaakko Tepon tunnetuimpia kappaleita ovat Pamela, Pilkillä, Hilma ja Onni,
Mikko-sika Mallorcalla, Työttömän veisu, Ieva, Rötösrock ja Sammakkoprinssi.

Suosionsa huipulla Jaakko oli 1980-1990 -luvuilla, jolloin lauluja syntyi useiden
CD -levyjen verran. Tunnetun artistin työtahti oli tuolloin kova. Varsinaisen keikkailun hän lopetti 1990-luvun puolivälin tienoilla mutta kirjoitustyöt ja muut aktiviteetit jatkuivat siitä huolimatta. Vaikkapa pakinatekstejä joensuulaiseen paikallislehti Karjalan-Heiliin on vuosien varrella syntynyt melkoinen määrä. Jaakko Tepolle on myönnetty valtion taiteilijaeläke.

2000-luvulla Tepon kappaleita ovat ryhtyneet esittämään Jaakko Tepon pojat Ilja ja Johannes sekä Sössölandian Kultakurkut-yhtye, jossa esiintyvät Ismo ja Ilkka Alanko sekä Cyde Hyttinen. Vuonna 2009 ilmestyi tribuuttilevy Pörsänmäen Sanomat.  Levyllä Jaakon kappaleita esittävät muun muassa Nightwish, Kotiteollisuus, Happoradio, Värttinä, Jarkko Martikainen, Eläkeläiset ja useat muut suomalaiset artistit. Myös Turnusband on versioinut Jaakko Tepon kappaleita vähän raskaammin rockahtavalla otteella.

Tuotantoa:

Ruikonperän multakurkku (1980)
Katuojalaulaja (1981)
Onnen kerjäläinen (1984)
Uutisraivooja (1993)
Pers’aukisten piiritarkastaja (1995)

Kokoelmat:

Nevergreens (1988)
Parhaat. 20 parasta (1989)
Ruikonperän multakurkku (1995)
Parhaat (1998)
Ruikonperän suosikit A-P (2005)
Ruikonperän suosikit R-Y (2005)
Jälkitauti – Kaikki levytykset 1980–1986 (2008)
Sammakkoprinssi – Kaikki levytykset 1987-1993 (2009)
Karjalan kunnailla. Live 1984 (2007)

 

* * *

 

Jari Kepa Kettunen

Rumpali ja säveltäjä Jari Kepa Kettunen (1962) on myös taitava kitaristi. Hän soittaa niin ikään muita lyömäsoittimia sekä laulaa taustoja.

Nuoruutensa Kettunen vietti Iisalmessa. Ensimmäisiin iisalmelaisiin kouluvuosien yhtyeisiin kuului Grave Diggers. Siinä soittivat Kepan lisäksi Antti ja Jaakko Autere. He esiintyivät muun muassa Juhani Ahon koululla ja Kyllikinrannan ehtoisalla tanssilavalla. 

Kettunen on opiskellut rumpujensoittoa ja lyömäsoittimia Pop & Jazz Konservatoriossa. Myöhemmin hän on toiminut itse opettajana.

Kepa Kettunen on soittanut muuan muassa Riku Niemi Orchestrassa, Laura Sippola & Tuki -yhtyeessä, Tijuana Taxissa, Vantaan Viihdeorkesterissa, Aboriginal Pig Bandissa, Heikki Salo Tulipalossa sekä Jukka Syrenius Bandissä. Suomalaisen progeinstituutio Wigwamin rumpalina hän on toiminut vuodesta 1993. Tämän lisäksi hän on vaikuttanut Kari Tapion, Pave Maijasen, Honey B. and the T-Bonesin ja Kojon yhtyeissä. Niin ikään Kettunen on työskennellyt myös studio-, TV- ja teatterimuusikkona.

Varsinaisia soololevyprojekteja Kettunen on tehnyt tähän mennessä kaksi. Keväällä 2009 hän julkaisi rautalankalevyn Long Prairie River. Levy sisältää 12 Kepan omaa sävellystä. Hän soittaa levyllä rumpujen lisäksi myös soolokitaraosuudet. Albumin liitteenä julkaistiin sarjakuvavihko, jonka kuvituksen on tehnyt iisalmelaislähtöinen sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen. Levyn kansi on myös Petterin käsialaa. 

Anekdoottina voi mainita, että Long Prairie Riverin ensimmäinen raita on nimeltään KGB. Kyse on kappaleesta, jonka rautalankayhtye The Shadows levytti aikanaan nimellä FBI. Kettusen veto ei ole kuitenkaan pelkästään Shadows-cover, vaan hän on tehnyt kappaleesta täysin uudelleen sovitetun version.

Gambler julkaistiin vuonna 2015. Kettusen tunteelliset rautalankasävellykset jatkavat ja laajentavat ensimmäisen levyn kaihoisaa villin lännen teemaa. Hän soittaa tälläkin levyllä soolokitarat itse. Kannet on tehnyt jälleen Petteri Tikkanen nimimerkillä Black Peider.

Pitkä ura on tuottanut myös tunnustuksia. Näitä ovat: kunniamaininta Modern Drummer -lehden Peart Drum Giveaway -kilpailussa vuonna 1987, vuonna 2009 Kettunen valittiin Gretsch-rumpuvalmistajan edustajaksi ja 2010 hän sai Vantaan orkesteri ry:n myöntämän tunnustuspalkinnon.

Tuotantoa:

Long Prairie River (2009)
Gambler (2015)

 

* * *

 

Joonas Kokkonen

Joonas Kokkonen (1921-1996) syntyi Iisalmessa. Hänen vanhempansa Heikki Kokkonen ja Maria Partanen olivat kotoisin Pielaveden Lampaanjärveltä. Molempien vanhempien suvuista löytyi musikaalisuutta. Kokkosen isä toimi aikanaan Pielavedellä kanttorin sijaisena. Hänen äitinsä veljet olivat kansanpelimanneja. Joonas sävelsikin jo 17-vuotiaana Pielavesi-nimisen pianoteoksen.

Kokkonen valmistui 1948 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan musiikkitiede ja suoritti pianonsoiton diplomin Ilmari Hannikaisen johdolla Sibelius-Akatemiasta vuonna 1949. Sävellystä hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa muun muassa Aarre Merikannon johdolla. Sibelius-Akatemian professoriksi hänet nimettiin vuonna 1959 ja Suomen Akatemiaan1963. 

Kokkonen toimi sävellystyönsä lisäksi monissa musiikki- ja kulttuurialan luottamustehtävissä esimerkiksi Suomen säveltäjien ja Teoston puheenjohtajana. Kokkonen saavutti monien luottamustehtäviensä kautta melko vaikutusvaltaisen aseman suomalaisessa musiikkielämässä. Tätä kuvastaa hyvin, että hänestä tehty TV-dokumentti oli nimeltään musiikin Kekkonen. Joonas Kokkonen asui Alvar Aallon suunnittelemassa Villa Kokkosessa Järvenpäässä.

Kokkonen on säveltänyt muun muassa neljä sinfoniaa, kolme jousikvartettoa, sellokonserton, piano- ja urkuteoksia, kuoroteoksia sekä muuta laulumusiikkia. Hänen kuuluisin teoksensa on kuitenkin Paavo Ruotsalaisen elämästä kertova ja Lauri Kokkosen samannimiseen näytelmään perustuva ooppera Viimeiset kiusaukset.

Kiusausten ensi-ilta pidettiin Suomen Kansallisoopperassa vuonna 1975. Sitä esitettiin yli 500 kertaa. Se onkin yksi esitetyimpiä suomalaisia oopperoita ja sitä on tuotettu Kansallisoopperan lisäksi Savonlinnan Oopperajuhlilla ja monissa maakuntaoopperoissa. Suomen Kansallisooppera esitti Viimeisiä kiusauksia useilla ulkomaanvierailuillaan esimerkiksi Metropolitanin oopperassa vuonna1983.

Kokkonen toimi uransa aikana myös pedagogina, musiikkiarvostelijana ja julkaisi musiikkitieteellisiä tutkielmia.

Tuotantoa:

Oopppera

Viimeiset kiusaukset

Orkesteriteokset

1. sinfonia (1958-1960)
2. sinfonia (1960–1961)
3. sinfonia (1967)
4. sinfonia (1971)
Musiikkia jousiorkesterille (1956–1957)
Sinfonia da camera (12 soolojouselle) (1963–1964)
Opus sonorum (1963–1964)
Sinfonisia luonnoksia (1968)
...durch einen Spiegel... (12 jouselle ja soolocembalolle) (1976–1977)
Il Paesaggio (kamariorkesterille) (1986–1987)
Sellokonsertto (1969)

Kamarimusiikkia

Kamarimusiikki (1948)
Pianotrio (1948)
Pianokvintetto (1953)
kolme jousikvartettoa (1959, 1966,1976)
Sellosonaatti (1976)
Puhallinkvintetto (1973)

Pianoteokset

Pielavesi (1939)
Sonatina (1964)
Viisi bagatellia (1968–1969)

Teoksia lauluäänelle ja pianolle

Neljä laulua Uuno Kailaan runoihin (1944–1953)
Illat (1955)
Sub rosa (1972–1973

Kuoroteokset

Missa a cappella (1963)
Sammakon virsi sateen aikana (1963)
Lehvillä puiden (1966)
Laudatio Domini (1966)
Requiem (1981)
"Sormin soitti Väinämöinen" (1984–1985)

Urkuteokset

Hääsoitto (1968)
Surusoitto (1969)
Lux aeterna (1974)
Luxta crucem (1979)

 

* * *

 

Timo Kämäräinen

Iisalmelaislähtöinen kitaristi Timo Kämäräinen (1979) on esiintynyt ja levyttänyt monien artistien ja yhtyeiden kanssa. Hänen soitannolliseen tyylihaitarinsa sisältää jazzia, rockia ja niiden fuusiomuotoja sekä myös populaarimpaa ainesta. Lisäksi Kämäräinen on toiminut tuottajana, sovittajana ja säveltäjänä useissa eri yhteyksissä.

Musiikkia Kämäräinen on opiskellut Pop & Jazz Konservatoriossa vuosina 1998-2001 ja sen jälkeen Sibelius-akatemian jazz-osastolla. Musiikin kandidaatiksi hän valmistui 2009.

Muusikkoesikuvikseen hän mainitsee muun muassa seuraavia: Jimi Hendrix, Jimmy Page, Daniel Lanois, Neil Young, Pat Metheny, Roy Buchanan, Ali Farka Touré sekä Beatles.

Kämäräinen on musisoinut ainakin näiden artistien ja kokoonpanojen kanssa: Beagon, Emmi, Ismo Alanko Säätiö, Jukka Perko, Kristian Smeds, Lauri Porra, Mikko Hassinen Elektro GT, Mikko Kuustonen, Olavi Uusivirta, Olympia-orkesteri, Pepa Päivinen Quartet, Timo Kämäräinen Band, TOOT TOOT, Tuomari Nurmio & Kongontien Orkesteri, UMO Jazz Orchestra, Unea, WAX sekä Ville Pusa. Studiomuusikkona hän on soittanut noin 600 raidalla.

Muun musiikkitoiminnan lisäksi Timo Kämäräinen on tähän mennessä julkaissut kaksi soolotuotantoa. Vuonna 2005 ilmoille saatettiin rockjazzlevy Unea ja 2009 tyyliltään samankaltainen Pulpae.

Tuotantoa:

Unea (2005)
Pulpae (2009)

 

Luotu: 29.1.2016